UUSI TIIMIAKATEMIAKIRJA ILMESTYY SYKSYLLÄ 2012

Seuraa kirjan valmistumista blogista www.tiimiakatemiakirja.wordpress.com

Mainokset

TIIMIYRITTÄJÄN ARVIOINTIPASSI ON ILMESTYNYT

ARVIOINTI OHJAA JA ANTAA SUUNTAA OPPIMISELLE TIIMIAKATEMIALLA

  • Tähän kirjaan on koottu suurin osa Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiassa käytössä olevista arviointityökaluista. Koko arviointijärjestelmäämme kutsutaan nimellä Laatu 47. Aineisto ja nimi ovat syntyneet Tiimiakatemian iloisessa arjessa todelliseen tarpeeseen.
  • Tiimiyrittäjän arviointipassi
  • Toimittanut tiimivalmentaja Timo Lehtonen
  • Koko A5
  • Sivuja 84

Kannustava arviointi energisoi ja innostaa tiimiläisiä aina parempiin suorituksiin. Emme ole tietoisesti pyrkineet imemään vaikutteita urheilulta, mutta ihmisen perustarpeisiin tuntuu kuuluvan halu saada palautetta, tahto parantaa jatkuvasti suoritustaan ja into tervehenkiseen kilpailuun vertaisten kanssa. Omaa toimintaa reflektoimalla niin tiimiläiset kuin tiimitkin pystyvät sekä kehittämään omaa toimintaansa ja kykyään päästä tavoitteisiin, että asettamaan uusia innostavia päämääriä tulevalle toiminnalleen.

Tiimiakatemialla arviointia tehdään monella tasolla. Yksilön oppimista ohjataan monipuolisuus-, johtamis– ja ristipölytyspassein. Kannustamme yhteisöämme rikkomaan raja-aitoja ja omia mielenmalleja, mutta olemme samalla huolissamme tiimiyrittäjiemme ”peruskunnosta” ja elämänlaadusta — hauskuus lisää sekä oppimisen laatua että määrääkin. Taitoprofiili auttaa oppijaa hahmottamaan keskeisimpiä tiimiyrittäjän kompetensseja. Mitkä ovat palvelu-, neuvottelu—ja myyntitaidot ja niiden arviointikriteerit.? Mitä ovat innovointitaidot ja miten niitä voi kehittää sekä oppia?

Monet ovat kysyneet, mistä on peräisin sana ”täpitys” . Täpitys on arviointitilaisuus, jossa tiimi antaa itselleen täppejä sen mukaan, kuinka hyvin he ovat suoriutuneet Rakettimallimme eri prosesseista. Mitä enemmän täppiä sen enemmän kokemusta, osaamista ja tekoja. Rakettimalli on dynaaminen kuvaus tiimiyrittäjän synnytysprosessista.

Kiitos ja kunnia Passin sisällön tuottamisesta kuuluvat opetusneuvos Johannes Partaselle ja menetelmäkehittäjä sekä tiimivalmentaja Jukka Hassiselle. Myös Tiimiakatemian valmentajille kiitokset Passissa käytettyjen uusien nokkelien arviointimenetelmien keksimisestä, testaamisesta ja käyttöönotosta.

Lopuksi haluan ilmaista iloni siitä, että tämän julkaisun avulla Tiimiakatemian arvioinnin rikkaus saa arvoisensa ilmeen. Toivotan Passin käyttäjille ja siihen perehtyville riemukasta tutkimusmatkaa uudenlaiseen oppimisen ja arvioinnin maailmaamme.

Timo Lehtonen, julkaisun toimittaja

Arviointipasseja on myynnissä TIIMIAKATEMIAN RAKETTIKORJAAMOSSA http://www.rakettikorjaamo.fi/store/

Hinta 29€

Arviointipassi sisältää mm. seuraavaa:

  

DEBRECENIN TIIMIAKATEMIASSA TREENATAAN TREENEJÄ

Maria Häkkinen kertoo millaista on unkarilaisissa treeneissä:

Tänään oltiin taas treenaamassa vuorostaan toisen vuoden tiimiläisten kanssa. Ensimmäistä kertaa itse tiimiläiset vetivät treenit (edistystä). Treenit vedettiin unkariksi, mutta olimme silti kuuntelemassa ja seuraamassa tilannetta. Treenien agendana oli alun perin tiimin ongelmista puhuminen, mutta pakkaa hieman sekoitti Montenecrosta tulleet vieraat. Zolt päävalmentaja oli käskenyt pitää treenit englanniksi ja aiheina tuli olla projektit. Tiimiläiset olivat tästä ärtyneitä, koska eivät voineet käsitellä haluamiaan asioita, vaan käsky tuli ”ylhäältä päin”. Kompromissina he sopivat että treenit ovat pidemmät ja että ensin käsitellään projekteja englanniksi ja sen jälkeen palataan tiimin omiin asioihin.

Treenit alkoivat jämptisti yhdeksältä, enää ei jääty vain odottelemaan myöhästyneitä (edistystä), mutta edelleen myöhästyneet päästettiin ramppaamaan sisään vaikka ovi oli jo suljettu. Mukaan lukien valmentajat! Vieraat olivat myöskin myöhässä, joten tiimi aloitti treenit keskustelemalla ongelmistaan, tilanne kuitenkin keskeytyi nopeasti vieraiden saapuessa 10min myöhemmin.

Oli todella jäätävä huomata miten tunnelma muuttui koko treenitilassa. Meidän tuli esitellä itsemme ja projektimme vieraille ja tämä tapahtui SEISTEN!! Itsekin ihan jäätyi tilanteessa, ei yhtään hyvä. Vieraiden kanssa oltiin pienryhmissä ja jokaisen piti keksiä keksitylle tuotteelle markkinointisuunnitelma 4P:tä käyttäen, tämä meni mukavasti ja tässä huomasi, että näiden kakkosten kanssa pääsi jo vähän irrottelemaan ideoilla. Esittelyjen jälkeen treenien vetäjä kiitti vieraita ja agendassa siirryttiin tiimin omiin ongelmiin ja kieli kääntyi unkariksi. Vieraat poistuivat, me ei!

Ystävällinen tyttö käänsi meille treenejä englanniksi koko loppu ajan, joten oli helppo seurata tilannetta ja nyt päästään itse asiaan. He keskustelivat yleisistä haasteista, kuten myöhästelystä, tauoista, kännykän käytöstä treenien ajan, toimistoista ja niissä olemisesta. Keskustelu muistutti hieman meidän keskustelua ensimmäisenä vuotena 😀 Haastena me huomattiin Sallan kanssa, kuinka paljon me voimme antaa täällä palautetta ja erityisesti kuinka suoraan. Me voimme kommentoida esim. valmentajien toimintaa. Treeneissä oli hyvää keskustelua myöhästelystä. Koko tiimi tuntui olevan sitä vastaan, myöskin päävalmentaja, mutta hänen kommentistaan jäi sellainen olo, että yrittikö hän enemmän puolustella omaa myöhästelyään.

Vieressä istuvan tytön käännöksen mukaan Zolt ei tykkää myöhästelystä. Myöhemmin valmentajat kertoivat syyn miksi ovat myöhässä, mutta en saanut selvää, mitä nämä syyt olivat. Tässä itselleni heräsi ajatus, miksi valmentajat olisivat täällä etuoikeutettuja muihin nähden, kun kerran kaikki ovat tasa-arvoisia. Voiko tämän sanoa ääneen ja siten kyseenalaistaan valmentajien auktoriteettia?

Meille tuli myös sellainen olo, että valmentajat dissaavat täällä tiimiyrittäjiä ja että me olemme suomessa paljon parempia! Mitä me tälle tehdään?? Keskusteltiin Sallan kanssa, että meidän täytyy puhua tai antaa palautetta siitä ettemme  ole täällä rehvastelemassa paremmuudella vaan auttamassa ja antamassa uusia näkökulmia, jotta tiimiyrittäjät voisivat itse muovata niistä näköisiään!

Kaiken kaikkiaan treeniessä tuntui heräävän tosi hyviä ajatuksia! Aniko sanoi itse treenien jälkeen, että he olivat huomanneet ettei asiat täällät toimi, mutta eivät ole tienneet, mitä ne ongelmat ovat. Meidän täällä ollessa ja meidän keskustelujen kautta he ovat kuitenkin huomanneet, mitä ongelmat ovat tällä hetkellä ja rohkaistuneet tarttumaan asiaan. Me Sallan kanssa pyritään vetämään vielä esim. kakkosille jonkinlainen synnytys esim. toimistojen sisustamisesta, jotta saataisiin herätettyä hieman hulluttelua ideoiden kanssa tai pyritään saamaan aikaan keskustelua tiimi spiritistä, jota he täällä kovasti tarvitsevat! Hirveen pitkä teksti, eikä edes kaikkia asioita saanut sanottua, mutta tässä tärkeimmät.”

Terkuin Maria Ja Salla Maden suurlähettiläät

PALUU UNKARIIN TUNTUI HYVÄLTÄ, MUTTA NYT ON KOTIINLÄHDÖN AIKA

Puolen vuoden jälkeen paluu Unkariin tuntui mukavalta. Hyvät keväiset muistot (www.letim.fi) vauhdittavat ajatuksia näin syksylläkin. Hienoa, kun nämä seudut ovat osaksi jo tuttuja; Jos sattuu tulemaan paikkoihin, joissa keväällä kävi, tuntuu siltä kuin kulkisi vanhoja jälkiään.
Olen saanut takaisin  palavan nuoruuden innostuksen Unkaria kohtaan. Se oli välillä kadoksissa, mutta uusien ystävien kautta syttyi uudelleen. Maan monimuotoinen historia avautuu aina uudella tavalla. Maisema on profiililtaan tasainen, laajoja peltoaukeita riittää. Mäet, vuoret ja harjanteet ovat vähissä, samoin järvet. Elämä voi silti olla paprikan värinen.
Tulisuus ei kuitenkaan täällä häiritse. Unkarilaiset ovat hyvinkin pidättyväisiä. 2000 vuotta sitten olimme yhtenä porukkana tienristeyksessä – unkarilaiset jäivät pitämään leiriä siihen maantienlaitaan, me suomalaiset lähdimme kohti pohjoista, koska ympärillämme oli liikaa hälinää eikä sisu antanut periksi jäädä.

Debrecenissä on alue, joka on täynnä tällaisia elementtikerrostaloja. Laskin, että siellä asuu ainakin 70000 ihmistä, joten yhden talon alakerrassa ympäri vuorokauden avoinna oleva lähikauppa myy varmasti hyvin. Kateeksi käy!

Päivän ohjelmaan kuului mm. Amazing Race, kaupunkisuunnistus. Kuvassa pojat virittelevät laulua yhdellä rastilla. Arvaa mitä lauloivat?

Eilen illalla meillä oli Suomi-Unkari illanvietto Tiimiakatemialla. Nk. fiilikset olivat kyllä kohdallaan. Ilokseni paikalla olivat myös lähes kaikki unkarilaiset valmentajat, joten sain vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia monen kollegan kanssa. Verkostot eivät synnny organisaatioiden välille vaan ne ovat aidoimmillaan ihmisten välisiä. Verkostomme Unkarissa on jo todella vahva.

Kotiin lähden täältä hyvillä mielin. Matka on ollut menestys, ja tiimiläiset ovat olleet matkan menestyjiä. Sitoutumisen aste on uskomattoman korkea! Olen nöyrä ja iloinen saadessani valmentaa heitä.

Näkemiin ja kiitos!

DEBRECENIN YLIOPISTON SYLISSÄ TIIMIAKATEMIA ON TURVASSA, ISOVELI VALVOO, MAANANTAI 7.11.2011

Kyllä minä tykkään Unkarista. Yksi syy on oma elämänhistoriani. Olen viettänyt täällä kulkuni huippu-hetkiä: kesällä 1983 menimme Arjan kanssa Budapestissä kihloihin, kesällä 1984 menimme Pohjanmaalla naimisiin ja kesällä 1985 syntyi poikamme Leo-Matti. Minulla oli myös unkarilainen ystävä Károly Kovács, joka oli luova taiteilija ja vähän innovaattorikin. Hän jäi latvialaisen rekan alle joulukuussa 2005.

Kaikille on kyllä käynyt selväksi, että Debrecenin yliopisto on todella suuri: 30000 opiskelijaa ja 81 biljoonan forintin vuosibudjetti eli kaksi kertaa suurempi kuin Debrecenin kaupungilla! Täällä opiskelijat tekevät ensin kaksi vuotta töitä perusopintojen ja perustutkintojen parissa, vasta sen jälkeen voi hakeutua Tiimiakatemialle. Kolmas opintovuosi on opiskelua molemmissa – kandin tutkinto on tehtävä samalla kun käynnistelee yrittäjyysopintojaan Akatemialla. Kolmen vuoden jälkeen, kun on suorittanut tutkintonsa (laskentatoimi, rahoitus, kansantalous tai vaikka tulkki) pääsee tiimiyrittäjyys valloilleen.

Tuskin se ainakaan lukemisesta jää kiinni se oma tutkinto. Pääkampuksella on tämä iso kirjasto, josta opuksia löytyy. Huomenna tutkin, kuinka monta kirjaa siellä on meidän  ”Yrittäjän ja valmentajan parhaat kirjat”-opuksesta. Muuten, täällä on vielä niitä suunnitelmatalouden jäänteitä vielä liikenteessä, eikä siinä mitään pahaa. Trapant on jo legenda!

 
 
 
Sama kuva varustettuna Veekulla.

Matkassa on siis Made-tiimistämme 8 tiimiyrittäjää ja kaksi pinkkua (Tiimiakatemialla syksyllä aloittanut opiskelija). He ovat kauhistelleet korkeita betonipunkkeri-kerrostaloja kommunismin ajalta, mutta olen sanonut, että ei köyhyys ole paha asia. Talot ovat täynnä onnellisia koteja, joissa on hyvä elää. Unkari nousee kohinalla, uskon siihen lujasti. Ja Tiimiakatemia on toivottavasti tässä uudessa nousussa lujasti mukana.

RIEMUKAS JUNAMATKA BUDAPESTISTÄ DEBRECENIIN, SUNNUNTAINA 6.11.2011

Syksyn matalalla paistava aurinko valaisee päättymätöntä Pustaa. Unkarilaiset matkustajat ovat omissa oloissaan ja hiljaa kuin kohtalotoverit helsinkiläisessä ruuhkabussissa.

Pingviinit junassa: Niko ja Anniina.

Sunnuntaina Peter tuli meitä opastamaan, piti päästä rautatieasemalle. Metrolla mentiin kahden pysäkin taktiikalla. Asemalla ehdimme vielä juomaan kahvit ja kiittelemään Peteriä erinomaisesta palvelusta ja opastuksesta sekä hyvästä ohjelmasta. Junamatka Debreceniin oli leppoisa ja matkustusmukavuus huippuluokkaa.

Perillä majoituimme Lighthouse-hotelliin ja Istvanin avustuksella tilasimme pizzaa. Myö uudet paikalliset pinkut tulivat meitä tervehtimään, siitä kuva.

Lisää Budapestin tärkeimpiä paikkoja ja tapahtumia, lauantai 5.11.2011

Kävin Budapestissä ensimmäisen kerran vuonna 1974, 16-vuotiaana. Siihen aikaan maata hallitsivat kommunistit, nyt markkinavoimat. Maa on lamassa, joka on osaltaan taloudellista, mutta myös henkistä – pitää uskaltaa ja pitää synnyttää roppakaupalla uusia tiimiyrittäjiä. Sitä varten on syntymässä Budapestin Tiimiakatemia!

Lauantaina pääsimme tutustumaan harvinaiseen paikkaan – Unkarin Parlamenttitaloon. Budapestin Bisneskoulun ”puuhapete” Peter Tasi oli hankkinut meille yksityisopastuksen, ja teimme noin tunnin kierroksen Parlamentissa. Wikipedia kertoo talosta seuraavaa:

”Unkarin parlamenttitalo (unk. Országház)on Unkarin pääkaupungissa Budapestissa sijaitseva rakennus, jossa kokoontuu Unkarin yksikamarinen, 386-jäseninen parlamentti eli kansalliskokous. Parlamenttitalo on Budapestin ja koko Unkarin tunnetuimpia. Se sijaitsee näkyvällä paikalla Kossuth Lajosin aukion laidalla, Tonavan vasemmalla rannalla.”

Olihan se hieno paikka. Sieltä jatkoimme jalan äärikalliille ostoskadulle Váci Utcalle. Katu päättyi kuuluisaan Budapestin kauppahalliin. Budapestin koristeellinen  150 m pitkä kauppahalli on Euroopan suurin. Se on rakennettu v. 1897 ja sijaitsee Vasi-Utca-kävely- ja ostoskadun päässä Pestissä. Kolmessa alimmassa kerroksessa on runsaasti tarjolla kaikkia unkarilaisia ruokaherkkuja ja siellä on myös ruokailupaikkoja. Ylimmissä kerroksissa myydään mm. kuuluisia unkarilaisin pitsein koristeltuja pöytäliinoja sekä muita käsitöitä, matkamuistoja ja leluja..Viihdyimme siellä hyvinkin toista tuntia.

Kuvassa vasemmalla Bisneskoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Sándor Tóth.

Joittenkin vierailijoiden mielestä kauppahalli on ollut pettymys (lue täältä). Minulle, vanhalle lähikauppiaalle, kauppahalli oli kyllä todellinen elämys. Tavaraesittelyt oli tehty huolella, tuotteet olivat hyvälaatuisia ja asiakkaita riitti.

  

Sitä monesti miettii, kuinka hieno Jyväskylän kauppahallista olisikaan voinut tulla, yrittihän Tiimiakatemiankin olla apuna sen lanseeraamisessa. Yhdessä ei kuitenkaan onnistuttu, ja nyt siellä on K-kauppa, hyvä sekin.

Kaupungin kiehtovuus perustuu sen uskomattoman monimuotoiseen historiaan. Se on ollut osa Itävalta-Unkarin monarkiaa, siellä on taisteltu toisen maailmansodan aikaan ja noustu valloittajia vastaan vuonna 1956. Kansannoususta uskomattoman tarkasti kertova juttu löytyy TÄÄLTÄ!  Myös Wikipediassa asiaa käsitellään hyvin. Kaupunki on täynnä muistomerkkejä ja patsaita, jotka kertovat karuista tapahtumista. Tässä yksi:

 

Olimme Budapestissä merkittävään aikaan – kansannousu tapahtui 55 vuotta sitten 23.10.-10.11.1956. Lähes 3000 kuollutta ja 13000 haavoittunutta. Kommunistisen puolueen valtaa edustava vaakuna leikattiin tuolloin kylmän viileästi pois lipun keskeltä. Parlamenttitalon edessä noita lippuja voi nähdä vieläkin.

Tässä kuvassa esimerkki rakennuksesta, jonka tarkoitusta emme pystyneet avaamaan. Onneksi Taavi-eno tietää…

Taavi Hiltunen Veikkaan, että se iso tiilirakennus on muuntamo, jossa on useita suuria jakelumuuntajia. Sekä suurjännite, että lähtevät pienjännitejohdot ovat kaikki maakaapeleita.

Lounaan söimme piskuisessa kellariravintolassa. Tarjolla oli kokopitkä unkarilainen menu juomineen ja jälkiruokineen. Illalla menimme Tonavan jokiristeilylle ja ihailimme juhlavalaistua Budapestiä  ”vesiltä käsin”. Aamulla oli sitten aika pakata laukut ja lähteä jatkamaan matkaa….

Budapest on mieletön paikka, perjantai 4.11.2011

 Budapest, hyvä nimi kaupungille, jolla on kaksi puolta: Buda ja Pest. Ja joka vuonna 1987  muodostettiin kolmesta eri kaupungista! Kaupungin ytimessä asuu 2 miljoonaa ihmistä. Kaupunkilaiset ovat vakavanmielisen rentoja, niin kuin Jyväskyläläisetkin.

Kuvassa lopullinen vaihtariporukkamme  Budapestissä(vasemmalta): Tommi, Salla, Esa, Niko, Ville, Maria, Matias, Veera, Emppu ja Anniina. Edessä polvillaan valmentaja Letim.

Eilen sitten lähdin Tikkakoskelta lentoon kohti Budapestiä. Pienellä potkurikoneella ensin Helsinkiin ja siitä Malevin koneella Budapestiin. Unkarin koneessa vieressäni istui juuri eläkkeelle päässyt upseerismies vaimoineen, ja kyllä meillä juttuja riitti. He olivat matkalla Budapestin kautta Kreetalle. Lentokentältä otin nk. yksityistaksin All-4-You-Apartments majoitukseen. Kuskina oli Zoltán Vadja ja autona upouusi Mersu. Autoporukka saapui samaan aikaan eli illalla noin klo 19.

Eipä siinä kauan kestänyt (heti) kun Budapestin Bisneskoulun Peter (tuleva Tiimiakatemian valmentaja) saapui paikalle ja vei meidät syömään. Siinä se ilta kului mukavasti.

Perjantai-aamuna aikaisin ylös ja tutustumaan Budapestin Bisneskouluun. Sillä on kaksi eri yksikköä kaupungissa.

Tiimiakatemia aloittaa talossa, jossa toimii laskennan ja rahoituksen tiedekunnat.  Yhdessä luokassa oli menossa tenttitilaisuus.

Tiimiakatemian tilat ovat jo olemassa, ja siellä aloittaa 40 tiimiläistä syksyllä 2012. Tilat ovat talon kellarissa, mutta ne on kunnostettu upeiksi EU-tuella.

    

Sitten siirryttiin toiseen yksikköön lounaalle, jonka tarjosi Bisneskoulu meille, tärkeille ulkomaalaisille vieraille ja yhteistyökumppaneille. Paikalla oli myös rehtori ja tietysi pöydän päässä Peter. Ruoka oli hyvää: alkukeitto, kalaa ja ranskalaisia ja jälkiruokana unkarilaisia ohukaisia.

Lounaan jälkeen oli mukava istua odottamaan pikkubussia, joka veisi meidät nähtävyyksille. Päivä oli todella kaunis ja lämpötila +15 astetta.

Iltapäivä kului nähtävyyskierroksella – kiersimme kaupunkia lähes neljä tuntia omalla pikkubussilla oman oppaan kanssa. Kaikissa merkittävissä paikoissa käytiin! Ilta pimeni ja pian olimme takaisin hotellilla väsyneinä, mutta niin iloisina.

     

Kuvassa Peter kertoo Parlamenttitalon historiaa…

Ville, Veera ja Salla Budapestissä

Kohti Unkaria huomenna torstaina 3.11.2011

 Matkalle lähtemisen tuska ja epävarmuus. Toinen jalka menee jo, mutta toinen haluaa pysyä kotona mukavuusalueella, villasukka jalassa. Paljain varpain on kuitenkin hypättävä umpihankeen, mutta toisen askeleen voi jo ottaa rennosti villasukan päälle.

Lähdemme huomenna Made-tiimin kanssa kohti Unkaria. Minä menen viimeisenä, neljä kaverusta lähti sinne jo autolla, neljä tiimiläistä on matkalla bussilla Helsinki-Vantaalle ja minä huomenna iltapäivällä. Jännittää, kuten aina ennen lähtöä.

Menemme ensin Budapestiin kolmeksi päiväksi tutustumaan tulevaan Tiimiakatemiaan tulevan valmentajan Peterin opastuksella. Sunnuntaina matkaamme Debreceniin paikallisen Tiimiakatemian vieraaksi. Heitä on jo suuri joukko, kuten otsikkokuvasta voit päätellä.

Minä joudun palaamaan jo keskiviikkona 9.11. Suomeen. Debrecenin porukka tuli minulle tutuksi jo toukokuussa – olin siellä vierailulla kaksi viikkoa. Hienoa porukkaa. Voit lukea matkastani lisää reissublokistani www.letim.fi

Poikien autoretkestä voi lukea lisää heidän blogistaan http://munuaisettaihenki.blogspot.com/. Aika hieno matka on heilläkin ollut jo tähän asti. Kirjoittelen tätä blogia matkan aikana, joten seuraa tätä aktiivisesti, jos haluat tietää, mitä maailmalla tapahtuu.

The Business Model Canvas

Tässä mielestäni oiva liiketoimintamalli, joka avaa hieman uudella tavalla perinteistä käsitystä näistä malleista. Löysin mallia esittelevän sivun täältä. Jatkan Canvas ajattelun pohdintaa sen pohjalta.

The Business Model Canvas

The Business Model Generation Canvas makes it simple and easy for you to quickly understand a business. How does it make money? Who is it targeting? Why is it adding value?

The Business Model Canvas is a strategic management tool, which allows us to develop and sketch out new or existing business models. It is a visual template pre-formatted with the nine blocks of a business model.

With this business model design template, an enterprise can easily describe their business model

  • Infrastructure
    • Key Activities: The activities necessary to execute a company’s business model.
    • Key Resources: The resources that are necessary to create value for the customer.
    • Partner Network: The business alliances which complement other aspects of the business model.
  • Offering
    • Value Proposition: The products and services a business offers. Quoting Osterwalder (2004), a value proposition “is an overall view of .. products and services that together represent value for a specific customer segment. It describes the way a firm differentiates itself from its competitors and is the reason why customers buy from a certain firm and not from another.”
  • Customers
    • Customer Segments: The target audience for a business’ products and services.
    • Channels: The means by which a company delivers products and services to customers. This includes the company’s marketingand distribution strategy.
    • Customer Relationship: The links a company establishes between itself and its different customer segments. The process of managing customer relationships is referred to ascustomer relationship management.
  • Finances
    • Cost Structure: The monetary consequences of the means employed in the business model. A company’s DOC.
    • Revenue Streams: The way a company makes money through a variety of revenue flows. A company’s income.

The Business Model Canvas can be printed out on a large surface so groups of people can jointly start sketching and discussing business model elements with post-it note notes or board markers. It is a hands-on tool that fosters understanding, discussion, creativity, and analysis.

10 Business Models that rocked 2010

Following on from the Business Model Canvas, here is some interesting/creative revenue models from 2010.

http://www.slideshare.net/boardofinnovation/10-business-models-that-rocked-2010-6434921