TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE

tiimikuva

Mikä on Oppimisen 60/20/20 – periaate?

Sen ymmärtää varsin hyvin, jos lukee artikkelin, joka käsittelee 70/20/10-periaatetta, joka pohjautuu David Kolbin 70-luvulla esittämään kokemuksellisen oppimisen malliin. Aiheesta on tarjolla mainio videokin:

Lue myös artikkeli  ”The 70/20/10 principle”

Jyväskylän Tiimiakatemialla Oppimisen 60/20/20-periaate on tutumpi: viikossa tehdään työtä 40 tuntia, joista 24 tuntia oman tiimiyrityksen pyörittämistä, 8 tuntia tiimin dialogia ja 8 tuntia kirjojen lukemista. Tuntuu tuottavan tulosta!

Mainokset

Transteampreneur – elämisen maailma ja maailmassa eläminen

Trans_team_preneur

VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN OMALLA MONOLOGILLAAN!

valmentajan_rooliVoisin väittää, että aktiivinen valmentaja on enimmäkseen hiljaa.

Mitä ihmettä, mistä sille valmentajalle sitten maksetaan? No tietysti valmentamisesta, joka ei ole jatkuvaa puhumista ja tiimin dialogin keskeyttämistä, neuvomista, ohjaamista, opastamista, opettamista tai monologia.

TAI voihan monologia käyttää tehokeinona, kun haluaa vaikuttaa negatiivisesti tiimin aktiivisuus- ja innostustasoon. Valmentajan aktiivinen monologi keskeyttää tiimin herkän dialogiaihion, puhaltaa sen sammuksiin kuin kynttilän heppoisen liekin….

Voihan valmentaja toki olla  ”ihan kivasti” tiimin toiminnassa mukana, myötäelää, sovitella, tuupata ja vaikka mielistellä. Mutta ei tällä tavalla innostuksen tasoa paljon nosteta, vaikka kuinka paijaisi. Mukavat kaverit eivät vain yksinkertaisesti voita (edes tiimin luottamusta)

Mutta sitten tämä haastaminen on (hiekotus yhdellä iillä)?

Se ei voi olla jatkuvaa ja tasaista, vaan sen pitää sisältää lyhyitä välispiikkejä ja myötäsanoja, korkeintaa kolme minuuttia kerrallaan (siksi kuviossa tuolla käyrällä on portaat). Sanomiset on harkittava tarkkaan, ja niiden ajoitus ja sisältö pitää osua nappiin.

Ja voi että, juuri siksi valmentajan pitää hellittämättömästi seurata tiimin dialogia, käsiteltäviä asioita ja miettiä erilaisia lähestymistapoja. Hänen tulee ennakoida ja ennustaa suuntaa, mihin tällä ”tyylillä” ollaan menossa.

Ja jos tähdet ovat oikealla tavalla taivaalla, tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta ja onni on suosiollinen

valmentaja pystyy taitavalla hiekotuksella lisäämään merkittävästi tiimin innostuksen ja tekemisen tasoa.

Great teamwork!

Pähkäilystä pieniin kokeiluihin

kokeilupyörä_letim

Tiimien harjoittama lopputulokseen päättymätön suunnittelu alkoi ottaa päähän.

Ja kuinka ollakaan, kävimme Luova Älykkyys&Notkeus – valmennusohjelmamme kanssa reissulla Aalto Yliopiston Design Factorissa. Sieltä löytyi apu. Anssi Tuulenmäki piti meille mieluisan esityksen, jonka kiteyteytyksestä piirsin tuon yllä olevan piirroksen.

Siis:

  1. Etsi toimialoja, jotka eivät toimi tai jotka ovat jämähtäneet paikalleen ja jääneet ajan hampaisiin
  2. Ideoi muista poikkeavia ideoita ja ratkaisuja
  3. Avaa suusi, ja kerro ideastasi toisille, pakota näin itsesi tekemään ideastasi totta
  4. LASKE KOKEILEMISEN KYNNYSTÄ! Ja tuota myös paljon ideoita, miten kokeilet tuotetta/palvelua/konseptiasi markkinoilla
  5. Ei muuta kuin kokeilemaan. Mieti myös, miten saisit kokeiluillesi julkisuutta, sillä hyvät kokeilut saavat osakseen myös merkittäviäkin resursseja
  6. Ajattele isosti, kokeile pienesti, ”Think big, start small!”

Ensimmäisen kokeilun jälkeen mieti:

  • Haluaako asiakas tätä?
  • Pystytäänkö konsepti kaupallistamaan ja toteuttamaan?
  • Onko toiminta taloudellisesti kannattavaa?

Joten: Ikuisesta suunnittelusta pieniin kokeiluihin ja käytännön kehittämiseen. Mieluummin heti kuin huomenna!

Jotta asiat menisivät eteenpäin ja syntyisi jotain oikeasti

jottaTiimin toiminnan organisoiminen on todellinen haaste.

Demokratia, dialogi ja unelmat ovat kolme upeaa sanaa, jotka ovat väärin käytettynä tuloksellisen tiimitoiminnan  täystuhoja ja miinoja.

Joku voisi kutsua niitä myös

Werbaaleiksi Neutronpommeiksi (WNP): ihmiset jäävät henkiin, mutta kaikki toiminta tiimissä lakkaa.

Joten kirjoitin tuon viereisen huoneentaulun, jonka sanomaa seuraten tiimin toiminta on hauskaa, tuloksellista ja elämänmakuista!

TIIMIN KICK OFF, KUINKA HERÄTTÄÄ TEKEMISEN INTOHIMO

aulassa

Helteisen kesän jälkeen valmentaja kohtaa todellisen haasteen: kuinka herättää tiimeissä tekemisen intohimo?

Usein mennään jo lokakuuta, ennen kuin jotain alkaa todella tapahtua. Mutta kuinka valmentajan pinna kestää katsoa tätä ”tuusailua” – ei oikein mitenkään. Pitää ottaa käyttöön oveluus ja oivalluttaminen.

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  ”Aikuisoppiminen” (se löytyy TÄÄLTÄ!).

Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä, joille on tyypillistä

  • lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;
  • sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;
  • epäsuora opetustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;
  • organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;
  • taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;
  • innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;
  • rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;
  • kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;
  • halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään;
  • rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;
  • jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;
  • läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;
  • taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

galla

Kuvassa Jussi Galla. Takana istuu päävalmentaja Ulla Luukas kesäisessä asussaan.

Näin syksyn alkaessa innostuneisuus, läsnäolo ja rohkeus astua uusille urille nousevat arvoonsa. On kuljettava hetki joukkojen edellä ja näytettävä suuntaa ja vauhtia.

Jussi on löytänyt myös toisen hyvän kirjan: Heikki Peltolan ”Yhtenä – kuinka minästä kasvaa me”. Tästäkin löytyy essee TÄÄLTÄ!  Tiimivalmentajan on uskottava todellakin siihen, että ihmiset on tarkoitettu toimimaan yhdessä ja tuottamaan ihmeitä, ja että kukaan ei käytä vielä kaikkia kykyjään, ja että hyvää on enemmän kuin havaitsemme.

Moni on haaveillut löytävänsä tänä syksynä SEN suuren ja mahtavan projektin ja löytävänsä SEN ainutlaatuisen asiakkuuden, joka tuottaa sekä oppeja että rahaa. Rutiinitehtävien on muututtava Peltolan mainitsemiin MAHTAVIIN hankkeisiin. Riemukas syksy alkakoot!

       Tehtävä       MAHTAVA hanke
  • Suoritus
  • Tehdään pienellä mielellä
  • Tulee tehdyksi
  • Ei sytytä, ei opeta
  • Pakkopullaa
  • Päättyy kun tehty
  • Harmaata ja hajutonta
  • Elämys
  • Tehdään suurella sielulla
  • Muuttaa jotakin
  • Oppimiskokemus
  • Elämäniloa
  • Jättää jäljen
  • Esteettinen elämys

Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena

Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen:

”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!”

Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä  ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/

Essee on sydäntä viiltävää reflektiota omasta roolista tiimissä:

”Oma tiimi, Mittava, täytyy laittaa etusijalle. En ole vastuussa tekemisistäni vain itselleni vaan myös 16 tiimikaverilleni. Vastuu on yksi avainsanoista, joilla saadaan minä-tauti kitkettyä maan tasalle. Olen vastuussa omista töistäni ja että ne tulevat hoidettua ennen kuin voin pitää vapaa-aikaa. Tiimiläisten ei pidä huolehtia siitä tai murehtia sitä onko työt tehty.

Tästä päästään toiseen tärkeään aisaan nimeltään Luottamus. Luottamus ei tule itsestään, se tulee ansaita. Miten epäluottamus on minun kohdallani syntynyt? En ole kertonut tiimikavereilleni tarpeeksi omista tekemisistäni ja menoistani. Olen hoitanut töitäni ja hommiani vähän milloin sattuu tai huvittaa. Lisäksi olen unohtanut tehdä joskus jonkun homman minkä olen luvannut. Tattadaaa ja paletti on valmis! Sen lisäksi etten ole pelannut kuin joukkueen jäsenen kuuluu, olen ollut vielä epäluotettavakin.  Omalla kohdallani voi sanoa, että tästä on suunta ylöspäin.

Kaikilla meillä on oma minämme, oma sisäinen joukkueemme johdettavanaan. Osa meistä vain ei tiedä, kuinka toimia ja osalla ei ole riittävää itsekuria toimenpiteidensä läpivientiin

Palautetta on tärkeä antaa ja saada. Vaikka olisi todella kiva saada vain positiivista palautetta, rakentava palaute ja kritiikki palauttaa maan pinnalle. Minusta tuntuu, että sitä tarvitsinkin. Motivaationi koko kevään aikana ei ole ollut paras mahdollinen. Harmittaa, etten ole osannut käsitellä sitä, vaan tuottanut harmistusta ja pään vaivaa tiimiläisilleni. Ymmärsin, että vielä peli ei ole tältä keväältä menetetty vaan voin alkaa korjamaan asioita parempaan suuntaan ja jatkaa siitä syksyllä.  Nyt olen tosissani yrittänyt kertoa tiimiläisilleni missä menen ja ollut toimistolla aina kun en ole tapaamisilla tai tekemässä töitä tiimille. Olen myös alkanut ajattelemaan, että jos jotain hommaa ei huvittaisi tehdä, jossain vaiheessa se on tehtävä. Parempi hoitaa heti alta pois, niin ei tule turhaa stressiä ja päänvaivaa.”

Kiitos Jaana tästä lukuelämyksestä!

There is some principles when you are living with a team

1. You are either IN nor you are OUT. There´s no such a thing as life in-between.

(Teo Tarri´s essee from the book Winner Within)

Mielestäni stressi on varsin positiivinen sana!

stressiJos tuota stressiä oppii kestämään, niin jopa siinä tehokkuus paranee. Tervetuloa hyvä stressi.