Category Archives: Matkoja ja kongresseja

TEAM ACADEMY DEBRECEN 2nd Birthday Party in Hungary

The Total Report of this trip is HERE>>>>TOTAL REPORT OF THE HUNGARIA JOURNEY

Let´s have a party, let´s have a party. Let´s have a great party. Piupali paupali piupali paupali. Let´s have a great party!

debrecenin_synttärit

 

Please don´t drink, please don´t drink, too much Palinka. Piupali paupali piupali paupali. Too much Palinka.

We are brothers, we are sisters, Tiimiakatemia people. Piupali paupali piupali paupali, Tiimiakatemia people.

”The old boys” of Tiimiakatemia Debrecen: Zoltán Németh, István Turcsán, Árpád Stevanyik ja Buglyó Dávid

DEBRECENIN TIIMIAKATEMIASSA TREENATAAN TREENEJÄ

Maria Häkkinen kertoo millaista on unkarilaisissa treeneissä:

Tänään oltiin taas treenaamassa vuorostaan toisen vuoden tiimiläisten kanssa. Ensimmäistä kertaa itse tiimiläiset vetivät treenit (edistystä). Treenit vedettiin unkariksi, mutta olimme silti kuuntelemassa ja seuraamassa tilannetta. Treenien agendana oli alun perin tiimin ongelmista puhuminen, mutta pakkaa hieman sekoitti Montenecrosta tulleet vieraat. Zolt päävalmentaja oli käskenyt pitää treenit englanniksi ja aiheina tuli olla projektit. Tiimiläiset olivat tästä ärtyneitä, koska eivät voineet käsitellä haluamiaan asioita, vaan käsky tuli ”ylhäältä päin”. Kompromissina he sopivat että treenit ovat pidemmät ja että ensin käsitellään projekteja englanniksi ja sen jälkeen palataan tiimin omiin asioihin.

Treenit alkoivat jämptisti yhdeksältä, enää ei jääty vain odottelemaan myöhästyneitä (edistystä), mutta edelleen myöhästyneet päästettiin ramppaamaan sisään vaikka ovi oli jo suljettu. Mukaan lukien valmentajat! Vieraat olivat myöskin myöhässä, joten tiimi aloitti treenit keskustelemalla ongelmistaan, tilanne kuitenkin keskeytyi nopeasti vieraiden saapuessa 10min myöhemmin.

Oli todella jäätävä huomata miten tunnelma muuttui koko treenitilassa. Meidän tuli esitellä itsemme ja projektimme vieraille ja tämä tapahtui SEISTEN!! Itsekin ihan jäätyi tilanteessa, ei yhtään hyvä. Vieraiden kanssa oltiin pienryhmissä ja jokaisen piti keksiä keksitylle tuotteelle markkinointisuunnitelma 4P:tä käyttäen, tämä meni mukavasti ja tässä huomasi, että näiden kakkosten kanssa pääsi jo vähän irrottelemaan ideoilla. Esittelyjen jälkeen treenien vetäjä kiitti vieraita ja agendassa siirryttiin tiimin omiin ongelmiin ja kieli kääntyi unkariksi. Vieraat poistuivat, me ei!

Ystävällinen tyttö käänsi meille treenejä englanniksi koko loppu ajan, joten oli helppo seurata tilannetta ja nyt päästään itse asiaan. He keskustelivat yleisistä haasteista, kuten myöhästelystä, tauoista, kännykän käytöstä treenien ajan, toimistoista ja niissä olemisesta. Keskustelu muistutti hieman meidän keskustelua ensimmäisenä vuotena 😀 Haastena me huomattiin Sallan kanssa, kuinka paljon me voimme antaa täällä palautetta ja erityisesti kuinka suoraan. Me voimme kommentoida esim. valmentajien toimintaa. Treeneissä oli hyvää keskustelua myöhästelystä. Koko tiimi tuntui olevan sitä vastaan, myöskin päävalmentaja, mutta hänen kommentistaan jäi sellainen olo, että yrittikö hän enemmän puolustella omaa myöhästelyään.

Vieressä istuvan tytön käännöksen mukaan Zolt ei tykkää myöhästelystä. Myöhemmin valmentajat kertoivat syyn miksi ovat myöhässä, mutta en saanut selvää, mitä nämä syyt olivat. Tässä itselleni heräsi ajatus, miksi valmentajat olisivat täällä etuoikeutettuja muihin nähden, kun kerran kaikki ovat tasa-arvoisia. Voiko tämän sanoa ääneen ja siten kyseenalaistaan valmentajien auktoriteettia?

Meille tuli myös sellainen olo, että valmentajat dissaavat täällä tiimiyrittäjiä ja että me olemme suomessa paljon parempia! Mitä me tälle tehdään?? Keskusteltiin Sallan kanssa, että meidän täytyy puhua tai antaa palautetta siitä ettemme  ole täällä rehvastelemassa paremmuudella vaan auttamassa ja antamassa uusia näkökulmia, jotta tiimiyrittäjät voisivat itse muovata niistä näköisiään!

Kaiken kaikkiaan treeniessä tuntui heräävän tosi hyviä ajatuksia! Aniko sanoi itse treenien jälkeen, että he olivat huomanneet ettei asiat täällät toimi, mutta eivät ole tienneet, mitä ne ongelmat ovat. Meidän täällä ollessa ja meidän keskustelujen kautta he ovat kuitenkin huomanneet, mitä ongelmat ovat tällä hetkellä ja rohkaistuneet tarttumaan asiaan. Me Sallan kanssa pyritään vetämään vielä esim. kakkosille jonkinlainen synnytys esim. toimistojen sisustamisesta, jotta saataisiin herätettyä hieman hulluttelua ideoiden kanssa tai pyritään saamaan aikaan keskustelua tiimi spiritistä, jota he täällä kovasti tarvitsevat! Hirveen pitkä teksti, eikä edes kaikkia asioita saanut sanottua, mutta tässä tärkeimmät.”

Terkuin Maria Ja Salla Maden suurlähettiläät

PALUU UNKARIIN TUNTUI HYVÄLTÄ, MUTTA NYT ON KOTIINLÄHDÖN AIKA

Puolen vuoden jälkeen paluu Unkariin tuntui mukavalta. Hyvät keväiset muistot (www.letim.fi) vauhdittavat ajatuksia näin syksylläkin. Hienoa, kun nämä seudut ovat osaksi jo tuttuja; Jos sattuu tulemaan paikkoihin, joissa keväällä kävi, tuntuu siltä kuin kulkisi vanhoja jälkiään.
Olen saanut takaisin  palavan nuoruuden innostuksen Unkaria kohtaan. Se oli välillä kadoksissa, mutta uusien ystävien kautta syttyi uudelleen. Maan monimuotoinen historia avautuu aina uudella tavalla. Maisema on profiililtaan tasainen, laajoja peltoaukeita riittää. Mäet, vuoret ja harjanteet ovat vähissä, samoin järvet. Elämä voi silti olla paprikan värinen.
Tulisuus ei kuitenkaan täällä häiritse. Unkarilaiset ovat hyvinkin pidättyväisiä. 2000 vuotta sitten olimme yhtenä porukkana tienristeyksessä – unkarilaiset jäivät pitämään leiriä siihen maantienlaitaan, me suomalaiset lähdimme kohti pohjoista, koska ympärillämme oli liikaa hälinää eikä sisu antanut periksi jäädä.

Debrecenissä on alue, joka on täynnä tällaisia elementtikerrostaloja. Laskin, että siellä asuu ainakin 70000 ihmistä, joten yhden talon alakerrassa ympäri vuorokauden avoinna oleva lähikauppa myy varmasti hyvin. Kateeksi käy!

Päivän ohjelmaan kuului mm. Amazing Race, kaupunkisuunnistus. Kuvassa pojat virittelevät laulua yhdellä rastilla. Arvaa mitä lauloivat?

Eilen illalla meillä oli Suomi-Unkari illanvietto Tiimiakatemialla. Nk. fiilikset olivat kyllä kohdallaan. Ilokseni paikalla olivat myös lähes kaikki unkarilaiset valmentajat, joten sain vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia monen kollegan kanssa. Verkostot eivät synnny organisaatioiden välille vaan ne ovat aidoimmillaan ihmisten välisiä. Verkostomme Unkarissa on jo todella vahva.

Kotiin lähden täältä hyvillä mielin. Matka on ollut menestys, ja tiimiläiset ovat olleet matkan menestyjiä. Sitoutumisen aste on uskomattoman korkea! Olen nöyrä ja iloinen saadessani valmentaa heitä.

Näkemiin ja kiitos!

DEBRECENIN YLIOPISTON SYLISSÄ TIIMIAKATEMIA ON TURVASSA, ISOVELI VALVOO, MAANANTAI 7.11.2011

Kyllä minä tykkään Unkarista. Yksi syy on oma elämänhistoriani. Olen viettänyt täällä kulkuni huippu-hetkiä: kesällä 1983 menimme Arjan kanssa Budapestissä kihloihin, kesällä 1984 menimme Pohjanmaalla naimisiin ja kesällä 1985 syntyi poikamme Leo-Matti. Minulla oli myös unkarilainen ystävä Károly Kovács, joka oli luova taiteilija ja vähän innovaattorikin. Hän jäi latvialaisen rekan alle joulukuussa 2005.

Kaikille on kyllä käynyt selväksi, että Debrecenin yliopisto on todella suuri: 30000 opiskelijaa ja 81 biljoonan forintin vuosibudjetti eli kaksi kertaa suurempi kuin Debrecenin kaupungilla! Täällä opiskelijat tekevät ensin kaksi vuotta töitä perusopintojen ja perustutkintojen parissa, vasta sen jälkeen voi hakeutua Tiimiakatemialle. Kolmas opintovuosi on opiskelua molemmissa – kandin tutkinto on tehtävä samalla kun käynnistelee yrittäjyysopintojaan Akatemialla. Kolmen vuoden jälkeen, kun on suorittanut tutkintonsa (laskentatoimi, rahoitus, kansantalous tai vaikka tulkki) pääsee tiimiyrittäjyys valloilleen.

Tuskin se ainakaan lukemisesta jää kiinni se oma tutkinto. Pääkampuksella on tämä iso kirjasto, josta opuksia löytyy. Huomenna tutkin, kuinka monta kirjaa siellä on meidän  ”Yrittäjän ja valmentajan parhaat kirjat”-opuksesta. Muuten, täällä on vielä niitä suunnitelmatalouden jäänteitä vielä liikenteessä, eikä siinä mitään pahaa. Trapant on jo legenda!

 
 
 
Sama kuva varustettuna Veekulla.

Matkassa on siis Made-tiimistämme 8 tiimiyrittäjää ja kaksi pinkkua (Tiimiakatemialla syksyllä aloittanut opiskelija). He ovat kauhistelleet korkeita betonipunkkeri-kerrostaloja kommunismin ajalta, mutta olen sanonut, että ei köyhyys ole paha asia. Talot ovat täynnä onnellisia koteja, joissa on hyvä elää. Unkari nousee kohinalla, uskon siihen lujasti. Ja Tiimiakatemia on toivottavasti tässä uudessa nousussa lujasti mukana.

RIEMUKAS JUNAMATKA BUDAPESTISTÄ DEBRECENIIN, SUNNUNTAINA 6.11.2011

Syksyn matalalla paistava aurinko valaisee päättymätöntä Pustaa. Unkarilaiset matkustajat ovat omissa oloissaan ja hiljaa kuin kohtalotoverit helsinkiläisessä ruuhkabussissa.

Pingviinit junassa: Niko ja Anniina.

Sunnuntaina Peter tuli meitä opastamaan, piti päästä rautatieasemalle. Metrolla mentiin kahden pysäkin taktiikalla. Asemalla ehdimme vielä juomaan kahvit ja kiittelemään Peteriä erinomaisesta palvelusta ja opastuksesta sekä hyvästä ohjelmasta. Junamatka Debreceniin oli leppoisa ja matkustusmukavuus huippuluokkaa.

Perillä majoituimme Lighthouse-hotelliin ja Istvanin avustuksella tilasimme pizzaa. Myö uudet paikalliset pinkut tulivat meitä tervehtimään, siitä kuva.

Lisää Budapestin tärkeimpiä paikkoja ja tapahtumia, lauantai 5.11.2011

Kävin Budapestissä ensimmäisen kerran vuonna 1974, 16-vuotiaana. Siihen aikaan maata hallitsivat kommunistit, nyt markkinavoimat. Maa on lamassa, joka on osaltaan taloudellista, mutta myös henkistä – pitää uskaltaa ja pitää synnyttää roppakaupalla uusia tiimiyrittäjiä. Sitä varten on syntymässä Budapestin Tiimiakatemia!

Lauantaina pääsimme tutustumaan harvinaiseen paikkaan – Unkarin Parlamenttitaloon. Budapestin Bisneskoulun ”puuhapete” Peter Tasi oli hankkinut meille yksityisopastuksen, ja teimme noin tunnin kierroksen Parlamentissa. Wikipedia kertoo talosta seuraavaa:

”Unkarin parlamenttitalo (unk. Országház)on Unkarin pääkaupungissa Budapestissa sijaitseva rakennus, jossa kokoontuu Unkarin yksikamarinen, 386-jäseninen parlamentti eli kansalliskokous. Parlamenttitalo on Budapestin ja koko Unkarin tunnetuimpia. Se sijaitsee näkyvällä paikalla Kossuth Lajosin aukion laidalla, Tonavan vasemmalla rannalla.”

Olihan se hieno paikka. Sieltä jatkoimme jalan äärikalliille ostoskadulle Váci Utcalle. Katu päättyi kuuluisaan Budapestin kauppahalliin. Budapestin koristeellinen  150 m pitkä kauppahalli on Euroopan suurin. Se on rakennettu v. 1897 ja sijaitsee Vasi-Utca-kävely- ja ostoskadun päässä Pestissä. Kolmessa alimmassa kerroksessa on runsaasti tarjolla kaikkia unkarilaisia ruokaherkkuja ja siellä on myös ruokailupaikkoja. Ylimmissä kerroksissa myydään mm. kuuluisia unkarilaisin pitsein koristeltuja pöytäliinoja sekä muita käsitöitä, matkamuistoja ja leluja..Viihdyimme siellä hyvinkin toista tuntia.

Kuvassa vasemmalla Bisneskoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Sándor Tóth.

Joittenkin vierailijoiden mielestä kauppahalli on ollut pettymys (lue täältä). Minulle, vanhalle lähikauppiaalle, kauppahalli oli kyllä todellinen elämys. Tavaraesittelyt oli tehty huolella, tuotteet olivat hyvälaatuisia ja asiakkaita riitti.

  

Sitä monesti miettii, kuinka hieno Jyväskylän kauppahallista olisikaan voinut tulla, yrittihän Tiimiakatemiankin olla apuna sen lanseeraamisessa. Yhdessä ei kuitenkaan onnistuttu, ja nyt siellä on K-kauppa, hyvä sekin.

Kaupungin kiehtovuus perustuu sen uskomattoman monimuotoiseen historiaan. Se on ollut osa Itävalta-Unkarin monarkiaa, siellä on taisteltu toisen maailmansodan aikaan ja noustu valloittajia vastaan vuonna 1956. Kansannoususta uskomattoman tarkasti kertova juttu löytyy TÄÄLTÄ!  Myös Wikipediassa asiaa käsitellään hyvin. Kaupunki on täynnä muistomerkkejä ja patsaita, jotka kertovat karuista tapahtumista. Tässä yksi:

 

Olimme Budapestissä merkittävään aikaan – kansannousu tapahtui 55 vuotta sitten 23.10.-10.11.1956. Lähes 3000 kuollutta ja 13000 haavoittunutta. Kommunistisen puolueen valtaa edustava vaakuna leikattiin tuolloin kylmän viileästi pois lipun keskeltä. Parlamenttitalon edessä noita lippuja voi nähdä vieläkin.

Tässä kuvassa esimerkki rakennuksesta, jonka tarkoitusta emme pystyneet avaamaan. Onneksi Taavi-eno tietää…

Taavi Hiltunen Veikkaan, että se iso tiilirakennus on muuntamo, jossa on useita suuria jakelumuuntajia. Sekä suurjännite, että lähtevät pienjännitejohdot ovat kaikki maakaapeleita.

Lounaan söimme piskuisessa kellariravintolassa. Tarjolla oli kokopitkä unkarilainen menu juomineen ja jälkiruokineen. Illalla menimme Tonavan jokiristeilylle ja ihailimme juhlavalaistua Budapestiä  ”vesiltä käsin”. Aamulla oli sitten aika pakata laukut ja lähteä jatkamaan matkaa….

Budapest on mieletön paikka, perjantai 4.11.2011

 Budapest, hyvä nimi kaupungille, jolla on kaksi puolta: Buda ja Pest. Ja joka vuonna 1987  muodostettiin kolmesta eri kaupungista! Kaupungin ytimessä asuu 2 miljoonaa ihmistä. Kaupunkilaiset ovat vakavanmielisen rentoja, niin kuin Jyväskyläläisetkin.

Kuvassa lopullinen vaihtariporukkamme  Budapestissä(vasemmalta): Tommi, Salla, Esa, Niko, Ville, Maria, Matias, Veera, Emppu ja Anniina. Edessä polvillaan valmentaja Letim.

Eilen sitten lähdin Tikkakoskelta lentoon kohti Budapestiä. Pienellä potkurikoneella ensin Helsinkiin ja siitä Malevin koneella Budapestiin. Unkarin koneessa vieressäni istui juuri eläkkeelle päässyt upseerismies vaimoineen, ja kyllä meillä juttuja riitti. He olivat matkalla Budapestin kautta Kreetalle. Lentokentältä otin nk. yksityistaksin All-4-You-Apartments majoitukseen. Kuskina oli Zoltán Vadja ja autona upouusi Mersu. Autoporukka saapui samaan aikaan eli illalla noin klo 19.

Eipä siinä kauan kestänyt (heti) kun Budapestin Bisneskoulun Peter (tuleva Tiimiakatemian valmentaja) saapui paikalle ja vei meidät syömään. Siinä se ilta kului mukavasti.

Perjantai-aamuna aikaisin ylös ja tutustumaan Budapestin Bisneskouluun. Sillä on kaksi eri yksikköä kaupungissa.

Tiimiakatemia aloittaa talossa, jossa toimii laskennan ja rahoituksen tiedekunnat.  Yhdessä luokassa oli menossa tenttitilaisuus.

Tiimiakatemian tilat ovat jo olemassa, ja siellä aloittaa 40 tiimiläistä syksyllä 2012. Tilat ovat talon kellarissa, mutta ne on kunnostettu upeiksi EU-tuella.

    

Sitten siirryttiin toiseen yksikköön lounaalle, jonka tarjosi Bisneskoulu meille, tärkeille ulkomaalaisille vieraille ja yhteistyökumppaneille. Paikalla oli myös rehtori ja tietysi pöydän päässä Peter. Ruoka oli hyvää: alkukeitto, kalaa ja ranskalaisia ja jälkiruokana unkarilaisia ohukaisia.

Lounaan jälkeen oli mukava istua odottamaan pikkubussia, joka veisi meidät nähtävyyksille. Päivä oli todella kaunis ja lämpötila +15 astetta.

Iltapäivä kului nähtävyyskierroksella – kiersimme kaupunkia lähes neljä tuntia omalla pikkubussilla oman oppaan kanssa. Kaikissa merkittävissä paikoissa käytiin! Ilta pimeni ja pian olimme takaisin hotellilla väsyneinä, mutta niin iloisina.

     

Kuvassa Peter kertoo Parlamenttitalon historiaa…

Ville, Veera ja Salla Budapestissä

Team Mastery session in Arantzazu

    

Please see the slideshow of the session from HERE!

In Arantzazu we have a great learning session with two different groups:  we have Team Mastery 2 and  Team Academy Euskadi. Two team of Euskadi has just started their orientation to the teaming and teamworking.

     coaches4

From Team Academy Finland game  five coaches: Johannes Partanen, Essi Silvennoinen, Hanna Heikkinen, Ulla Luukas and  Timo Lehtonen (behind the camera).

Team Mastery is our own learning program for the people, who wants to have deeper knowlwdge about our learning tools and friend leadership. This has been a great journey with totaly 32 partisipants all over the Europe.

Get the FEELING!

 

While you are watching these photos, please listen to the song  I have composed for the Korg MS 10 (Nintendo). Name of the song is  ”Tuned by the mountains (of  Basqye Country). If  you want to know more about my Letim One Man Band, please read  HERE!

Ville Keränen sent me a e-mail:
”Are you ready for the Brand Camp? I am very happy to say that we are about to have the biggest Team Mastery session ever. We have all of us back together  plus plenty of cross-fertilizers: Pascal and Pauline, Nieves  (a coach of Team Academy en Euskadi) from the TM1.  and Javier Ruiz. Ulla, Essi and Timo who are coaches of Team Academy Finland. Iiro, Kaisu and Sari, Finnish Teampreneurs currently working for Mondragon University, Liher who’s also working for Mondragon, and he participated in the first international team of  Team Academy. So in total it’s going to be around 20 of us.  Besides Team Academy Euskadi plans to have their session maybe there at the same time. How cool is that?”
                                                                                                                                                                                                                                                                                     On monday 20th we had schedules  of visits to Mondragon cooperatives. We visited:
  • Fagor Electrodomesticos S.Coop 
  •  Irizar
  • MaierTechCenter                                                                                                                                                                                                                                                                    
  • This was a great opportunity for anyone willing to have a inside view of Mondragon Cooperative experience.  
          alku3

Matka Pariisiin 6.-8.10.´08 – 10 Year Festive Workshop Sol France

6.10.2008 11.00

Ulla Luukas ja Letim nousevat koneeseen Tikkakoskella. Matka kohti Pariisia on alkamassa. Kentällä tavataan sisarukset Eero ja Ilona Saarinen, jotka ovat lähdössä  ”pisteentappomatkalle”  Barceloonaan.

Klo 14.00

Noustaan toiseen koneeseen, joka on SAS:n ja palvelu sen mukaista – mandoliinin kuljetus matkustamossa maksaa 15€, mutta eihän sitä uskalla ruumaankaan laittaa. Etienne on pyytänyt tapahtumaan musiikkia, ja olemme luvanneet sitä järjestää.  Lennolla ei ole ruokatarjoilua, vain ilmaista kahvia ja teetä sekä ostopullaa. Samalla lennolla meidän kanssa Henna ja kaksi pinkkua Tiina sekä Eija.

Klo 16.00

Vihdoinkin Pariisissa. Hotelliin ja melkein saman tien etsimään ruokapaikkaa. Riemukaari oli paikallaan, ja champ  Elyseetä pitkin oli kiva tassutella.

(Napoleonin Austerlitzin voittonsa kunniaksi rakennuttama Riemukaari sijaitsee kahdentoista tien risteyksessä Champs Elyseen päässä. Kaaren alla sijaitsee ensimmäisessä maailmansodassa kuolleen tuntemattoman sotilaan hauta sekä muita sodissa kuolleiden ranskalaisten muistomerkkejä. Kaarta ympäröivä liikenneympyrä koetaan niin vaaralliseksi, että jopa vakuutusyhtiöt kieltäytyvät korvaamasta siinä sattuneita kolareita.)

Klo 18.00

Lukuisista ravintolavaihtoehdoista valitsimme tietysti aitoranskalaisen pizzerian?! Hyvää….

Syönnin jälkeen meillä oli aika suuri haaste: kuinka oikeasti löytäisimme jossain Louvren lähellä sijaitsevan Irenen huoneiston. Sitten eteemme löytyi ratkaisu – se oli tämän näköinen:

 

Kuka tämä mystinen lady Irene Dupoux-Couturier on? Hän on Sol Francen perustajajäseniä ja myöskin muutaman kerran Tiimiakatemiallakin vieraillut Telecom Orangella elämäntyönsä tehnyt viehkeä naisihminen. Hänen luokseen olivat kokoontuneet SOL (Society for Organizarional Learning) ihmiset mm. Arie de Geus (myöskin TA:lla viime keväänä vierailleet). Mikä on Sol:in tulevaisuus? Järjestetäänkö vielä Sol Global Forumia, onko liian suuri haaste?

Klo 22.00

Irene soittaa kongia ja on aika lopettaa coctailkutsut. Solvayn kehitysjohtaja Etienne Collignon vie meidät ystävällisesti hotellille ruppaisella kaupunkiliikenteeseen sopivalla vanhalla Peugeot 205:llä.  Ajoissa nukkumaan, sillä huomenna todella pitkä päivä.

TORSTAI 7.10. KLO 7.15

Aamupalalle jo aika aikaisin. Lisämaksu aamupalasta 12€ ja sillä saa patonkia ja kahvia. Ei ota oikein tulta. Aero Club löytyy kävelymatkan päästä (300m). Päivän ohjelma on erittäin mielenkiintoinen:

8h15-8h45 Registration – Inscriptions….Coffee – Café. Participants choose a learning table – Choix d’une table
 
8h45-9h10 Welcome from the design team –Bienvenue. Overview of the day –Survol de la journée Messages from the 10-year story of SoL Franc: Irène Dupoux Couturier with Georges Theys, Arie de Geus, Jacques Chaize, and Göran Carstedt
 
9h10-10h45 Failures and successes, lessons from the past – 10 Learning tables – 10 Tables apprenantes
 
Miellä siis vedettävänä oma Learning Table numero 7.
 
Table 7:  Ulla Luukas and Timo Lehtonen, Team Academy, Finland: Team Academy experiences in learning organization / Les expériences de Team Academy avec l’organisation apprenante.
  

Ulla oli kertojana ja minä facilitaattorina.

Ullaltahan tuo englanti sujuu todella mainiosti, kuin äidinkieli. Mulla kieli vielä kehitteillä. Saimme pöytäämme viisi asiasta kiinnostunutta osanottajaa. Mm. Team Factoryn uuden opiskelijan. Oppimistarinamme liittyy Osuuskunta Dilection tiimin kehityspolkuun: forming, storming, norming ja peforming.  Lue liitteestä Dilection tarina

 Osk. Dilection reflektiopaperi tiimin kehitysvaiheista englanniksi

Muiden pöytien aiheisiin voit tutustua tämän listan avulla:

learning tables, aiheet ja vetäjät

Mielenkiintoisen dialogin bisneksen nykytilasta kävivät Etienne Colignon ja antropologi Alain de Vulpain.

Yrityksen arvot ovat pitkälti vain paperia, koska kvartaalitaloudessa vain omistajille jaettu osinko ratkaisee. Kuinka kauan yrityksen menestystä oikeasti voidaan mitata vain tuloksen kautta? Aivan selvästi tavallinen kansa eli  ”ordinary people”  nousevat maailman kehityksessä äärimmäisen tärkeään rooliin. Paljon uusia ilmiöitä on murtautumassa läpi.

11h10-11h30 A conversation to gain perspective – Une conversation pour prendre de la hauteur. Alain de Vulpian with Etienne Collignon.

Worldcafe-metodi on meille melko tuttu ja hyväksi koettu – koko loppupäivä rakentui tämän metodin varaan.

Katso World Cafe´n omat sivut http://www.theworldcafe.com

Aiheeksi kiteytyi muutosagentin tehtävät ja rooli muutoksessa sekä  ”Tipping Poin”  ilmiö.