joulukuu 20, 2009 klo 9:48 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
…ja kiitos kuluneesta vuodesta. Tällä blogilla on vuoden aikana ollut yli 20 o00 lukijaa! Olen todella kiitollinen siitä. Tein teidän iloksenne (tai kauhuksenne) myös tänä vuonna uuden joulu-musa-videon, jonka myötä toivotan kaikille Riemukasta Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Tässä myös viime vuotinen joulu-musa-video ellet saanut yhdestä liika-annostusta!
marraskuu 18, 2009 klo 11:24 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Maanantaina tuli todeksi se väite, että valmentajan ei pitäisi valmentaa kahdeksaa tuntia yhtä soittoa syömällä vain yksi sämpylä ja juomalla vain yksi kuppi kahvia.
Piti lähteä Juurikkasaareen illalla mietiskelemään. Siellä meillä on purjevene pukilla ja satama on aivan hiljainen. Yksinäisyydessäni laittelin veneen pressupukin kuntoon, katselin hyistä järven pimeyttä ja mietin niin maan perusteellisesti, mitä tuli sanottua.
Manifantin treeneissä tein kaikki mahdolliset virheet. Puskin kommentteja väliin, kyseenalaistin, kerroin omia MIELIPITEITÄNI, kuttuilin ja koukin. Kai minäkin olen sitten ihminen. Istuin kylmässä veneen kajuutassa ja muistelin upeita purjehduksia vaimoni kanssa. Kesää ja aurinkoa, ja raavin finnikihtistä nenääni.
Anteeksi manifanttilaiset! Kotona avasin koneen ja kirjoitin heille pahoitteluni. Mietin myös, kuinka palauttaisin valmentajuuteni. Lupasin esittää tänä vuonna treeneissä vain kysymyksiä, ja nekin voivat olla ainoastaan rakentavia. Aika kova haaste pohjimmiltaan negatiivissävyitteiselle minälleni. Kirjoitan kokemuksistani pian.
marraskuu 11, 2009 klo 11:10 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Tags: Ihmevalmentajat, kaverijohtaminen, Niina Leinonen, Team Academy, Tiimiakatemia, tiimiliideri, treenit
Tiimin johtaminen on paradoksi. Hyvin johdettu tiimi toimii tehokkaasti ilman johtajaa. Tiimiakatemian alkuvaiheessa tiimeillä ei ollut johtoryhmää eikä liideriä. Johtoryhmäajattelu tuli vasta 2000-luvun alkupuolella. Syntyi vaativa tiimiliidereiden ammattikunta.
Tehtävä on vaativa, ja hyviä tiimiliidereitä on vähän. Vertaisjohtajalla on harvoin auktoriteettiä, ei iän eikä kokemuksenkaan kautta ansaittua. Tänään yhdellä tiimiliiderillä oli paha olo. Kunnon itku ei ollut kaukana, sillä tiimi oli täysin hallitsemattomassa tilassa. Siitä ei saanut minkäänlaista otetta ja treenien agenda oli hukassa. Vertaiset eivät ole kaikkein helpoimpia johdettavia! Kuinka rauhoittaa tiimi dialogiin, kuinka hiljentää kierroksia? Puolet tiimistä oli joko sairaana tai omissa projekteissaan.
Pelisäännöistä tärkeimpiä on se, että treeneihin on osallistuttava. Niistä ei voi olla pois. Poissaolot syövät treenejä, koska kaikkien äänet ovat tärkeitä. Tiimin tilan yksi tärkeimmistä mittareista on läsnäolo, niin fyysinen kuin ajatuksellinen. Pitää olla tietoisesti paikalla.
Tuo kysymys onko tiimiliideri valmentajan yksi työkalu……ehkä harhainen ajatus, tiimiliideri on oikeastaan valmentajan kanssakulkija, tärkein yhteistyökumppani. Tänään tajusin, että keskustelut heidän kanssaan ovat todella tärkeitä. Itse ei voi ymmärtää, kuinka haasteellinen tehtävä on. Työtä tehdään voimakkaasti tunnetasolla, ja myös epäonnistumiset koetaan henkilökohtaisena tappiona. Kyllä stressaa. Valmentaja ei kuitenkaan voi missään tilanteessa ohittaa liideriä ja ottaa ohjaksia käsiinsä. Hänen pitää auttaa ja opastaa, tehdä työtä taustalla. Hyvin johdettu tiimi ei tarvitse johtajaa, eikä hyvin valmennettu tiimi valmentajaa. Aikamoinen paradoksi kuitenkin.
Kaverijohtamisen haasteita esitellään seuraavissa esityksissä. Kannattaa tutustua, ne ovat täynnä hiljaista kokemuksellista tietoa aiheesta:
Lue myös Niina Leinosen ajatuksia Ihmevalmentajien blogista.
marraskuu 9, 2009 klo 10:01 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Tallena ensin koneellesi ja printtaa sitten ulos. Näiden originaali on A3 kokoa.
lokakuu 24, 2009 klo 7:58 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Piirros pdf-muodossa tehokas valmennus
Valmentaja elää tilanteiden ja tapahtumien jatkuvassa virrassa. Toisiin asioihin voi ja on syytäkin puuttua, yleensä kuitenkin harkiten ja pieteetillä. Valmentajana olen monesti miettinyt, milloin tarttua toimeen ja tehdä väliintulo treeneissä ja osallistua keskusteluun/dialogiin. Jatkuva “kuokkiminen” ja keskustelun “ruokkiminen” ei ole kaikkein tehokkainta valmennusta. Epätoivoinen tarttuminen kysymiseen ei myöskään läpinäkyvänä, työkalumaisena metodina toimi hyvin. Valmentamisen jalointa muotoa lienee aktiivinen, ymmärtävä kuunteleminen sekä läsnäolo omana itsenä ja tilanteensa tiedostaminen.
Kuuntelemisen ihme on ainutlaatuinen. Se on vaativaa ja sinulla tulisi olla hyvä ymmärrys tiimin dynamiikasta ja dialogista myös teoriassa.
(Löysin myös hienon artikkelin dialogista Aivomyrskyaineistosta, kuka lie kirjoittanut, mutta kiitos siitä).
Ihmiset kertovat sanoillaan paljon enemmän mitä uskot heidän kertovan. Puheesta selviää paljon asioiden taustoja, motiiveja ja mielenmalleja, jotka toisaalta avaavat toisaalta rajoittavat ajattelua sekä toimintaa. Valmentajana yritän aina muistaa mistä dialogi oikeastaan koostuu: se on kuuntelemista, kunnioitusta, pidättäytymista ja odottamista sekä suoraa puhumista. Oikeutus suoraan puhumiseen tulee kunnioituksen kautta – jos et kunnioita toista yksilönä ja persoonana ja näe hänen kasvupotentiaaliaan, suoraa puhumisesta voi tulla viiltävää.
lokakuu 23, 2009 klo 10:33 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Piirros pdf-muodossa Kolbin_sykli
Kolbin sykli on Tiimiakatemialla käytetyn Partus-metodin kuuminta ydintä. Olen ymmärtänyt Johannes Partasen jutuista sen verran, että tämä kuvio on sytyttänyt nuorta valmentajaa hyvinkin paljon aikoinaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on nerokas ja toimiva. Ulkokehä on tullut kuvioon mukaan myöhemmin. Sisäkehän luoja on David A. Kolb, amerikkalainen teoreetikko, joka oli erikoistunut oppimiseen. Hänen erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut elämyksellinen oppiminen.
Tiimiakatemialla on oppijoiden suurena haasteena löytää sellaisia töitä, asiakkuuksia ja/tai projekteja, joissa syntyy paljon hyviä, konkreettisia kokemuksia. Ilman todellista toimintaa, tämä kehäteoria ei voi toimia. Erityinen ansa on tekeminen keskittymisessä liiaksi omaa tiimiä ja Tiimiakatemiaa koskeviin asioihin. Näin tekeminen yritys-ja asiakaskentässä jää vähäiseksi. Tällöin tiimien treeneissä kokemusten reflektointi on vähemmän “ammatillista” ja opit sekä osaaminen kasvavat vain siinä ymmärryksessä, joka koskee Tiimiakatemian ja tiimin toimintaa. Oppimisen laatua nostavat ennen kaikkea haasteelliset asiakkuudet, joissa asiakkaalle tuotetaan konkreettista lisäarvoa.
Kokemusten reflektointiin Tiimiakatemialla on loistavat mahdollisuudet. Tiimillä on neljän tunnin pituisia treenejä kaksi kertaa viikossa ja dialogitaidot ovat hyvät. Käsitteellistäminen on sitten toinen juttu. Tässä kohdin Kolb tulee aivan Nonakan ja Takeuchin “kylkeen” . Nämä miehet ovat kirjoittaneet kirjan, joka käsittelee hiljaista tacit tietoa:
Nonaka, Ikujiro; Takeuchi, Hirotaka (1995). The knowledge creating company: how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Käsitteellistäminen sisältää ennen kaikkea lupauksen kiteyttämisestä, teoretisoimisesta ja jopa yksinkertaisten mallien luomisesta. Tälle tasolle harvoin pääsemme!
lokakuu 9, 2009 klo 6:46 ap (Työkaluja valmentajille)
Premotorola:
Postmotorola:
Hassinen on tehnyt hienon jutun ESSEEN TEKEMISESTÄ
syyskuu 16, 2009 klo 7:30 ip (Päiväkirja ihanasta arjesta)
Kuin unessa. Tämä syksy on alkanut kuin unessa. Kahdeksas syksy Tiimiakatemialla. Ensimmäinen syksyni oli vuonna 2002 ja silloin talossa oli reilu 90 tiimiläistä, nyt heitä on puolet enemmän. Silloin meitä kokoaikaisia valmentajia ei ollut kuin Johannes ja minä, nyt meitä on meidän lisäksi Ulla (2004), Heikki (2008) ja Essi (2009).
Arjan kanssa purjehtimassa Päijänteellä. Illaksi Pihlajakoskelle, sinne, missä ne Pekko-elokuvat on tehty. Auvoinen olo!
Syksyn myötä yritän selkeyttää myös virtuaalimaailmaani. Tästä Letim-blogista tulee minun oma blogini, jossa reflektoin ennen kaikkea elämääni Tiimiakatemian valmentajan näkökulmasta. Paneudun ennen kaikkea valmentamisen monimuotoisuuteen, haasteisiin ja valmentajaksi oppimiseen lukemisen sekä tekemisen kautta.
Tiimiakatemian ajankohtaisista tapahtumista löytyy enemmän juttu www.tiimiakatemia.wordpress.com .Se kuvaa yhteisömme värikästä elämää ja dokumentoi tapaamme oppia tekemällä ja lukemalla.
Toinen hauska blogi kertoo LÄN-koulutusohjelmasta www.intie.wordpress.com . Tämä on toinen kerta, kun olen päässyt tähän valmentajaksi. Ensin pelotti, sitten oli pilotti ja nyt on tämä sitten. LÄN:in Jäävuoremme Sulaa produktio saa ensi-illan huomenne Tiimimestarit Lavalla tapahtumassa Juurikkasaaressa.
Syksyn mielenkiintoisimpia ilmiöitä Tiimiakatemialla….
on ollut Monkey Busineksen invaasio taloomme. Kannattaa lukea heidän nettisivujaan www.banana.fi , sillä siinä on tuoreutta, energiaa ja vallankumousmieltä. Löysin heidän blogistaan kuvan ensimmäisestä Länistä, ja se lämmitti. Apinamieltähän tossa koulutusohjelmassa riitti.
huhtikuu 16, 2009 klo 5:03 ip (Matkoja ja kongresseja)
Tags: Arantzazu, Team Academy, Team Academy Bilbao, Team Academy Euskadi, Team Academy Montdragon, Team Mastery
Please see the slideshow of the session from HERE!
In Arantzazu we have a great learning session with two different groups: we have Team Mastery 2 and Team Academy Euskadi. Two team of Euskadi has just started their orientation to the teaming and teamworking.
From Team Academy Finland game five coaches: Johannes Partanen, Essi Silvennoinen, Hanna Heikkinen, Ulla Luukas and Timo Lehtonen (behind the camera).
Team Mastery is our own learning program for the people, who wants to have deeper knowlwdge about our learning tools and friend leadership. This has been a great journey with totaly 32 partisipants all over the Europe.
Get the FEELING!
While you are watching these photos, please listen to the song I have composed for the Korg MS 10 (Nintendo). Name of the song is “Tuned by the mountains (of Basqye Country). If you want to know more about my Letim One Man Band, please read HERE!
